Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset ovat sopimuksia, jotka valtio solmii Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseutujen kanssa. Sopimukset tukevat Suomen suurimpien kaupunkiseutujen kasvua ja kehitystä. Niissä määritellään valtion ja kaupunkiseutujen yhteiset tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet lähivuosien asuntotuotannolle sekä kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle.

Miksi MAL-sopimuksia laaditaan?

Sopimuksista on tullut tehokas väline kehittää kaupunkiseutuja pitkäjänteisesti ja laaja-alaisesti yhdessä. Ne ovat vakiintuneet osaksi kuntien ja valtion välistä yhteistyötä. Menettely vahvistaa myös seutujen sisäistä yhteistyötä.

Maankäyttöä, asumista ja liikennettä kannattaa kehittää yhdessä. MAL-sopimuksissa määritetään tavoitteet kaupunkiseutujen asuntotuotannolle ja ohjataan uusien asuntojen rakentamista sekä myös työpaikkojen ja palveluiden sijoittumista paikkoihin, joista on hyvät kulkuyhteydet joukkoliikenteellä, pyörällä tai kävellen. Näin luodaan edellytyksiä myös yhdyskuntarakenteen tiivistymiselle ja eheytymiselle. Tiiviissä rakenteessa työpaikat ja palvelut löytyvät läheltä asukasta, jolloin liikkumistarve vähenee ja arki on sujuvaa. Toisaalta joukkoliikenteen palvelutasoa ja kävelyn sekä pyöräilyn edellytyksiä voidaan myös parantaa siellä, missä on jo asukkaita. Näin voidaan tukea kestäviä liikkumisvalintoja ja vähentää liikenteen päästöjä.

MAL-sopimusten tavoitteena on edistää kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää. MAL-sopimuksilla pyritään myös varmistamaan kaupunkiseutujen kasvun ja saavutettavuuden edellytykset. Keskeisiä keinoja ovat riittävä asuntokaavoitus, tarpeita vastaava asuntotuotanto sekä kasvua tukevat infrastruktuuri-investoinnit. Sopimuksilla tuetaan liikennejärjestelmän digitalisaatiota, liikenneturvallisuuden edistämistä ja kaupunkiseutujen elinvoimaa sekä kannustetaan kaupunkiseutuja segregaation ehkäisemiseen.

Ketkä ovat sopimassa?

Sopimukset ovat voimassa Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden seuduilla. Näillä seitsemällä kaupunkiseudulla asuu yli puolet suomalaisista (55 prosenttia).

Valtion puolesta sopijaosapuolina ovat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä alueen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Mikä on sopimusten kesto?

Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun seutujen kanssa MAL-sopimuksia on laadittu vuodesta 2011. Sopimukset laajenivat Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseuduille keväällä 2021.

Sopimuskausi on 12 vuotta, jotta sopimuksilla voidaan kehittää seutuja pitkäjänteisesti. MAL-sopimuksia päivitetään kuitenkin neljän vuoden välein, jolloin sovitaan seuraavan nelivuotiskauden toimenpiteistä. Tähän jaksoon kukin hallitus vuorollaan sitoutuu rahoittajana.

Vuonna 2024 sopimukset on tarkoitus päivittää vuosille 2024–2035 ja toimenpiteet vuosille 2024–2027.

Miten sopimusten toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan?

Sopimusten toimenpiteiden toteutumista seurataan vuosittain. Toimenpiteiden toteutumisen seurannasta vastaavat kunnat.

MAL-sopimusten vaikuttavuutta seurataan valtakunnallisesti kahden vuoden välein. Vaikuttavuuden seurannasta vastaavat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Seurantaa kehitetään valtion ja kaupunkiseutujen yhteistyössä.

MAL-sopimukset päivitetty vuosille 2024-2035

Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kaupunkiseutujen MAL-sopimusneuvottelut on saatu päätökseen.

MAL-sopimusten valmisteluryhmät ovat tehneet ehdotukset MAL-sopimuksista vuosille 2024–2035. Sopimuksissa on sovittu kaupunkiseutujen kuntien ja valtion välillä pidemmän aikavälin tavoitteista (2024-2035) sekä konkreettisista toimenpiteistä vuosille 2024–2027.

Tavoitteena on, että neuvottelutulokset vahvistetaan kuntien päättävissä elimissä ja valtioneuvoston periaatepäätöksellä marraskuussa 2024.